keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Piinapäivät


P I I N A P Ä I V Ä T,  piinaavat ja hermostuttavat päivät ennen odotettuja kuukautisia. Huomaan nytkin, vaikkemme ole olleet hoidoissa enää tässä kuussa, että mietin joka vessareissulla ja niiden väleissäkin, että joko alkaa verenvuoto ja että mikähän oli tuo vihlaisu tai särkeekö rintoja. Ja vaikka joka tulokseton kuukausi vihloo ja rinnat on arat, mietin salaa samat toiveikkaat ajatukset.

Niinä kahtena kertana, kun olen tehnyt positiivisen raskaustestin, olen ensin vuotanut verta päivän tai pari, ja vasta outojen minimenkkojen jälkeen on herännyt epäilys. Sitten olen plussannut ja myöhemmin vuotanut tyhjäksi. Tällä historialla siis menkkojenkin alku ei vielä vie kaikkea toivoa, vaan minä toiveikas hölmö silti toivon.

Koulun biologian tunneilla on muuten aina opetettu, että kuukautisia ei tule, kun on raskaana. Ja että raskaaksi tulee suojaamattomassa yhdynnässä. No eipä se aivan näin aina menekään.

Söin tässä kierrossa omatoimisesti Letrozoleja ovulaation induktioon. Olin kuitenkin reissussa ne oletetusti parhaat päivät. En kyllä tehnyt mitään ovulaatiotestejä, kun joku monista lääkäreistä joskus sanoi, että ei kannata tehdä niitä itseä stressaamaan. Olen muutenkin yrittänyt olla nyt rennompi. Siis yrittänyt. En ole edes tarkastanut WomanLog-applikaatiosta, monesko kierron päivä on nyt. Ehkä joku 26.? Alan yleensä tuhruttamaan (en heti vuoda kunnolla)  joskus näillä main.

Joulukuussa aion syödä omatoimisesti viimeiset lääkekaapin Clomifenit, juoda hampaat pilalle greippimehusta, harrastaa seksiä paljon ja lopulta laittaa kädet ristiin joulun ihmeen toivossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti