Aika on alkanut madella ennen ensimmäisen IVF-rumban alkua, vaikka olen suonut asialle poikkeuksellisen vähän ajatuksia. En ole kuitenkaan halunnut tsekata, monesko kiertopäivä on nyt, sillä olin yllättynyt kun viime viikolla tajusin, että on vasta alle kahdeskymmenes päivä. Vai oliko? En muista enkä halua tarkistaa.
Sain erikoisen puhelun viime viikolla: hedelmöityshoidot tekevän aluesairaalan lapsettomuusklinikan ylilääkäri soitti, että tulenko - tai paremminkin tulenhan - toiseenkin PCOS-tutkimukseen (ensimmäinen tutkimus oli se viimeksi kirjoittamani Letrozol-avusteinen IVF). Ylilääkäri kertoi soittavansa omasta henkilökohtaisesta puhelinnumerostaan ja pyysi minua laittamaan tekstiviestin samaan numeroon, kun kuukautiset alkavat, että saataisiin heti kierron alusta jokin verinäyte. Lääkäri sanoi myös, että voi olla että kohdusta raapaistaan näyte, mutta kuulemma jonkin tiedon valossa raapaisu voisi tehostaa alkion kiinnittymistä kohtuun. Sanoin, että no raapikaa sitten mieluusti! Tietääkö joku tästä lisää?
Vaikka toisaalta tuntuu, että aika matelee, on suurempi kuva kuitenkin päinvastainen. Ystävä, joka oli vielä kesän alussa vertaistuellinen lapseton, saa vauvan aivan näinä viikkoina. Ei voi olla totta että minun tilanne ei ole muuttunut tuosta mitenkään paremmaksi! Koko tämän ajan - koko yhdeksän kuukautta - minäkin olen odottanut, mutta turhaan.
Aika, omituinen tunnetila.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti