Kävin tänään pistosohjauksessa tulevaan, noin kolmen viikon päästä alkavaan IVF-hoitoon. Heti alkuunsa huoneessa oli sekä lääkäri että ohjauksesta vastaava sairaanhoitaja. Lääkäri sanoi, että pääsisin (joutuisin?) osaksi tutkimusta, jossa IVF tehtäisiinkin jo tutun Letrozolin ja pistosten avulla. Hoitovasteesta lääkäri ei osannut sanoa, mutta sanoi että korkean hyperstimulaatioriskin vuoksi tämä on turvallisempi. Lisäksi julkisen terveydenhuollon tarjotessa kolme IVF-hoitoa ei tämä kuluta yhtään niistä, vaan jos hoito epäonnistuu, jää vielä ne alkuperäiset kolme kertaa. Tämä on siis ikään kuin bonussektori. En tiedä, miltä ajatus tuntuu. Epäilyttää se, ettei munasoluja saadakaan punktiossa tarpeeksi monta, mutta toisaalta tämä on yksi lisämahdollisuus. Osuin tutkittavien joukkoon niillä spekseillä, että olen nuori, normaalipainoinen PCOS-potilas.
Kysyin, miten nopeasti uusi IVF tehdään, jos tämä epäonnistuu. Olin aivan pöyristynyt, kun kerrottiin että joudumme jonottamaan uudestaan samat noin 3-4 kuukautta. Toki jos nyt saadaan pakasteeseen alkioita, pääsemme niillä yrittämään ymmärtääkseni yhden tasauskierron jälkeen. Voi kunpa tärppäisi heti!
Jouduin tänään pistämään ensimmäistä kertaa, kun harjoittelimme hommaa hoitajan kanssa. Meinasin jo buustata itseni pakokauhuun, mutta sain kun sainkin itsestäni järkipuolen esiin. Hoitaja sanoi pistoksen tuntuvan hyttysenpiston verran, mutta minusta se ei tuntunut sitä vähääkään. Toivottavasti ei satu sittenkään, kun pistokseen tulee itse lääkekin, joka voi kirvellä.
Lähdettyäni sairaalasta tuli taas se "EI VOI OLLA TOTTA, ETTÄ OLEN TÄSSÄ TILANTEESSA!" -epätoivon hetki. Se näköjään iskee aina näiden uusien virstanpylväiden kohdalla. Eka kerran ekalla lääkärillä, sit ekassa inssissä, ekassa pistossa jne.
Askel askeleelta kuitenkin eteenpäin. Jokainen aamu on aamu lähempänä parempia aikoja.
Minulle tehtiin viime syksynä hoito tuota kaavaa käyttäen yksityispuolella ja sanoisin, että hienoa, jos pääset tälläiseen pilottiin mukaan!
VastaaPoistaMinulla myös viitteitä PCO-tyyppisiin munasarjoihin ja korkea AMH-arvo, mistä johtuen peruspistoshoidolla munasoluja tuli todella paljon ja ne jäivät epäkypsiksi. Hyperin riski oli myös ilmeinen ja tuoresiirtoon ei päästy.
Tällä toisella hoidolla munasolumäärä oli vähäisempi ja solut olivat kaikki kypsiä. On aina parempi, että soluja tulee hieman vähemmän, mutta ne ovat laadukkaita ja kypsiä. Uskon myös pitkään viljelyyn, jolloin mieltä syövien "turhien siirtojen" määrä usein vähenee.
Lähde siis mukaan luottavaisin ja positiivisin mielin! Aina kannattaa kokeilla ja voi olla, että tämä on myös teidän hoitonne ja yksilöidympi, kuin mitä muuten tehtäisiin. Toivon kaikkea onnea matkaan!