Söin tähän viimeisen kiertoon ennen järeämpiä IVF-hommia lääkekaapin perukoilta Clomifen-paketin loput (3 pilleriä) ja jatkoin lääkitystä Letrozolilla (2 pilleriä). Clomit loppuivat kesken, kun söin yhden silloin kun en tiennyt vielä olevani raskaana elokuussa. Toinen puuttuva Clomi meni toissa kierrossa, kun vahingossa söin kaksi saman päivän aikana. Lääkkeet kahdesti, pin-tunnukset unohduksissa, nimet hukassa - stressipäässä tökkii muisti yllättävästi! Clomit ja Letrot ovat eri tavaraa, mutta epätoivoinen ihminen tekee epätoivoiset lääkecocktailit. Söin nyt nuo, jos ne loisivatkin ihmeraskauden.
Onko kukaan muu huomannut, että syödessään Clomeja tai Letroja tulee lääkekuurin viimeisenä tai viimeisimpinä päivinä negistunteita: pohjatonta surua, yllättävää raivostumista tai silkkaa ahdistusta? Minulla tuli nyt noista ensimmäistä ja viimeistä, ja muistelen, että muissakin kierroissa on käynyt samoin. Onko niin, että lääkkeiden blogatessa estrogeenin, puskee testosteronit niin vahvana päälle, että muuttuu testohirviöksi? Kääks, mitähän parkumista on luvassa IVF:ssä, jossa syön tupla-Letrot...
Onko laahava mieliala lääkkeitä vai minua itseäni? Nyt on lääkejakson loppumisesta jo muutama päivä ja mieliala touhukas ja nousujohteinen.
Mä mietin ihan samaa, että johtuuko se masis hormoneista vai oonko oikeesti ihan super masentunut :D Lopulta totesin sen johtuvan vaan noista clomeista. Kuurin jälkeen olo on taas pirteä ja touhukas :) Voi hormonit sentään!
VastaaPoista