Kävin tänään yksityisellä gynekologilla, joka on erikoistunut endokrinologiaan eli "hormonioppiin". Mielessäni on kummitellut pitkään viimeisimmän inseminaation hoitaneen lääkärin sanat siitä, ettei verikokeistani ole koskaan otettu testosteroniarvoja. Sain lähetteen labraan, jonne pääsen vasta ensi maanantaina! Lääkäri sanoi kyllä suoraan, ettei usko arvojen olevan koholla, mutta haluan käydä vielä toteamassa sen.
Lääkäri ultrasi kohdun. Nyt on kiertopäivä 15, ja eilinen nippailuni tiesi oikein: ovulaatio on tapahtunut. Hienoa, että se kävi ilman lääkkeitä, joskin lääkäri tiesi kertoa, että viime kiertoon syömäni clomifen vaikuttaa edelleen positiivisesti, koska kyseisellä lääkkellä on sekä lyhyt- että pitkäkestoinen vaikutus. No mutta hieno juttu! Huono juttu on se, että seksiä harrastettiin kolme päivää sitten ja uusi siemennestesatsi ei ehdi uida enää perille. (Opin senkin että siittiö ui kaksi milliä tunnissa!) Jospa aiemmat siittiöt olisivat vielä edes osittain hengissä ja oikeassa paikassa.
Valitin lääkärille kiusallista iho- ja karvankasvuongelmaa. Kumpaakaan ei oikein auta muu kuin yhdistelmäehkäisypilleri, ja se olisi tähän saumaan täysin väärä lääke. Karvat kannattaa hoidattaa, sikäli kun niitä on, kosmetologilla, ja ihoa kokeilla ruokavaliolla. Ruokavalio on kyllä ollut välillä mitä sattuu ja välillä "Fitfarm-tyylistä" supertarkkaa, mutta iho on mitä on - ongelmainen.
Lääkäri kirjoitti loppukierroksi - jälleen kerran - keltarauhasvalmistetta. Jos raskaus natsaisi, käyttäisin sitä ainakin 10. raskausviikolle asti. Keho kärsii ilmeisesti jonkinlaisesta keltarauhanen surkastuu liian aikaisin -ongelmasta, joka selittäisi aiemmat keskenmenot. Aloitan keltarauhasemätinpuikot ensi maanantaina. Tällä kertaa näemmä pienemmällä annoksella.
Nyyhkytin PCOS:ta syyllisyyden tuntoa, mutta lääkäri lohdutti normaalilla painoindeksillä ja sillä, että oireyhtymä on synnynnäistä. Tiesittekö muuten, että monirakkulainen oireyhtymä muuten vaikuttaa siihen, että laihduttaminen on vaikeaa. Rasva jumahtaa kiinni todenteolla.
Toivoin ehkä lääkärikäynniltäni liikaa. Ajattelin, että kerrankin joku lääkäri oikein ottaa homman hoitamisen asiakseen. Lääkäri oli kyllä todella ihana ja tietäväisen oloinen, mutta mitään uutta ja mullistavaa ei tapahtunut.
Lopuksi lääkäri kertoi, että todella moni lähtee lopulta vauvan kanssa kotiin. Vastasin, että toivottavasti mekin.
Päädyin erinäisten blogien kautta sun blogiin ja miten sattuikin sopivasti silmään tuo: "Keho kärsii ilmeisesti jonkinlaisesta keltarauhanen surkastuu liian aikaisin -ongelmasta". Itsehän olen kamppaillut aiheen kanssa täällä toisessa pohjoismaassa liian pitkään. Ja sulla se on otettu samantien hoitoon. <3
VastaaPoistaSanoit myös että seksiä harrastitte kolme päivää sitten ja ovulaatio oli eilen. Toivoit jospa aiemmat siittiöt olisivat vielä edes osittain hengissä. Teillähän on ollut ihan optimaalinen yhdyntä ajoitus! Nyt vaan plussatuulia. Siittiöt saattaa elää jopa viikon!